Lukutaidottomuus oli Suomessa vielä 1800-luvulla verrattain yleistä, jolloin käytännössä puolet väestöstä oli lukutaidottomia. Suomi oli tuolloin vielä Venäjän vallan ikeessä, ja koulutus oli lähinnä ruotsalaisen kansanosan etuoikeus. Itsenäisyysmieliset fennomaanit ymmärsivät jo tuolloin koulutuksen merkityksen kansakunnan kehityksessä. Erityisesti sotien jälkeen koulutukseen ruvettiin panostamaan tosissaan, ja suurin yksittäinen virstanpylväs oli oppivelvollisuuden säätäminen. Tällä haluttiin taata se, että jokainen suomalainen saavuttaisi riittävän koulutuksen tason pystyessään toimimaan yhteiskunnassa. Toinen merkittävä muutos liittyen koulutukseen oli maksuttomuuteen, jolla haluttiin tarjota yhdenvertaiset mahdollisuudet elämässä menestymiseen.
Koulutusleikkaukset
Eri hallituskokoonpanot ovat yhtäjaksoisesti leikanneet koulutuksesta jo yli 10 vuoden aikana. Erityisen tapetilla on ollut yliopistokoulutus, jota ollaan rukattu uuteen uskoon rankalla kädellä. Monien perinteisten sivistysaineiden opetus on kokonaan lakkautettu, jonka lisäksi esimerkiksi taide-alojen yliopistotasoinen opetus kärsii valtavasta resurssipulasta. Hallitukset näkevät yhä enemmän arvoa vain aloissa, josta on suoraa hyötyä suhteessa talouskasvuun. Tällainen ajattelutapa tietenkin uhkaa lamauttaa suomalaisen yhteiskunnan sivistystä. Toisaalta koulutusleikkauksista ollaan kärsitty myös ammattikoulutuksessa, jossa opetusresursseja on karsittu niin kovasti, että käytännön opetus on romahtanut paikoitellen minimiin. Tästä johtuen ammattikouluista valmistuu paljon oppilaita, joilla on puutteelliset taidot ammattinsa harjoittamisessa.
Koulutusinvestoinnit kannattavat
Koulutuksen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan ovat kiistattomat. Suomi ei voi kilpailla maailmassa alhaisilla työvoimakustannuksilla, vaan ainoastaan korkealla osaamisella. Koulutus tuottaa myös työpaikkoja, sillä koulutus takaa usein paremmat työllistymismahdollisuudet. Koulutus avaa myös mahdollisuudet onnistuneempaan yrittäjyyteen, ja monelle yrittäjälle Yrityslaina on paremmin saavutettavissa, mikäli yrittäjällä on alaan soveltuva koulutus. Koulutus on tärkeää myös siitä syystä, että koulutuksen kautta suomalainen voi saavuttaa kansalaisena suuremman inhimillisen potentiaalin, mikä näkyy myös suurempana merkityksellisyyden tunteena. Kansalainen, joka tekee mielekästä työtä kärsii todennäköisesti vähemmän mielenterveyden ongelmista. Koulutus myös sivistää ihmistä. Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus on tunnustettu kaikkialla maailmassa, ja se antaa erittäin hyvän pohjan kansalaisena toimimiseen yhteiskunnassa. Se toimii myös perustana, sillä miksi Suomi on yksi maailman menestyneimpiä maita inhimillisen kehityksen sektorilla.
