Työelämä on jatkuvassa murroksessa. Teknologian nopea kehitys, globalisaatio ja yhteiskunnalliset muutokset muovaavat osaamisvaatimuksia ennennäkemättömällä tavalla. Jatkuvasta oppimisesta on tullut välttämättömyys – ei vain yksilön urakehityksen, vaan koko Suomen menestyksen kannalta. Miten Suomi vastaa tähän haasteeseen?
Suomen pitkäjänteinen panostus jatkuvaan oppimiseen
Suomi on jo pitkään tiedostanut aikuiskoulutuksen ja jatkuvan oppimisen tärkeyden. Koulutusjärjestelmämme perusrakenne tukee elinikäistä oppimista: koulutuspolut ovat avoimia, ja opintoja voi jatkaa joustavasti aiemmista valinnoista riippumatta. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen on myös keskeisessä roolissa, mikä nopeuttaa opintoja ja vähentää päällekkäisyyksiä. Lisäksi lainsäädäntö velvoittaa toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen järjestäjiä edistämään elinikäistä oppimista. Suomen strategiasta voit lukea lisää Eurydicen sivuilta: Elinikäisen oppimisen strategia.
Jatkuvan oppimisen uudistus: Vastaus työelämän tarpeisiin
Vuonna 2020 käynnistettiin laaja jatkuvan oppimisen uudistus, jonka tavoitteet ulottuvat vuoteen 2030. Uudistus vastaa työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin kehittämällä koulutus- ja työllisyyspalveluita kokonaisuutena. Keskeinen toimija on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (JOTPA), joka edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta (lue lisää OKM:n sivuilta). JOTPA rahoittaa kohdennetusti koulutusta, joka vastaa nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin, kuten vihreään siirtymään, digitalisaatioon ja akkuteollisuuteen. Esimerkiksi terveydenhuolto-, sosiaali- ja varhaiskasvatusaloille on suunnattu erityisiä koulutusohjelmia (lähde).
Työelämän ja koulutuksen tiivis yhteistyö
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on korostanut koulutuksen ja työelämän tarpeiden kohtaamisen tärkeyttä. Koulutusjärjestelmän uudistamisessa on otettava huomioon digitalisaatio, teknologian kehitys ja kansainvälistyminen. Tuoreimmat EK:n kannanotot painottavat, että koulutuksen on vastattava ketterästi työelämän muutoksiin ja tuettava yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Koulutusjärjestelmän pitäisi EK:n mukaan pystyä reagoimaan nopeammin ja ennakoivammin. Käytännön esimerkki tästä voisi olla tiiviimpi yhteistyö yritysten kanssa koulutussisältöjen suunnittelussa ja toteutuksessa. Työn murros korostaa jatkuvan oppimisen tärkeyttä, ja koulutuksen on mukauduttava tähän joustavasti, kuten Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT toteaa (KT:n julkaisu).
Työssä oppiminen: Enemmän kuin perinteinen koulutus
Työssä oppiminen on nykyään yhä keskeisempi osa osaamisen kehittämistä. Se ei ole pelkästään perinteistä koulutusta, vaan se kattaa laajan kirjon oppimistapoja: tiedon jakamista kollegoiden kesken, mentorointia, toisten opastamista ja osallistumista projekteihin. Työpaikat itsessään ovat tärkeitä oppimisympäristöjä, joissa korostuu työtovereiden ohjaus ja perehdytys (lähde). Tämä edellyttää panostusta työpaikkaohjaajien koulutukseen ja työssä oppimisen tukirakenteisiin.
Ohjauksen ja koulutuksen merkitys yksilön urapolulla
Työelämän muutos ja urapolkujen monimutkaistuminen lisäävät laadukkaan uraohjauksen tarvetta. Työurien katkokset, ammattien nopeat muutokset ja yksilöiden omat kehittymistarpeet luovat tilanteita, joissa tarvitaan tukea ja neuvontaa.
Elinikäinen ohjaus: Tukea eri elämänvaiheisiin
Elinikäisen ohjauksen tavoitteena on auttaa yksilöitä tunnistamaan omat kykynsä, osaamisensa ja kiinnostuksen kohteensa eri elämänvaiheissa (Opetushallitus). Tämä itsetuntemuksen lisääminen on ratkaisevan tärkeää, kun tehdään koulutus- ja uravalintoja ja pyritään hallitsemaan omaa urapolkua pitkällä aikavälillä. Itä-Suomen yliopiston asiantuntijat korostavat asiantuntevan uraohjauksen kasvavaa merkitystä (UEF:n artikkeli).
Koulutustarjonnan monipuolisuus
Suomessa on laaja ja monipuolinen aikuiskoulutustarjonta, joka tukee elinikäistä oppimista. Ammattikorkeakoulut, kuten Metropolia, tarjoavat erikoistumiskoulutuksia, henkilökohtaista uraohjausta ja räätälöityjä opintokokonaisuuksia (Metropolia). Yliopistot, kuten Itä-Suomen yliopisto, tarjoavat avoimen yliopiston opintoja, ammatillista jatkokoulutusta ja asiantuntijapalveluita (UEF). Avoimen yliopiston opinnot tarjoavat joustavan tavan opiskella ilman pohjakoulutusvaatimuksia. Lisäksi vapaa sivistystyö, kuten kansalaisopistojen ja kansanopistojen kurssit, tukee kansalaistaitoja ja elinikäistä oppimista (Norden). Työ- ja elinkeinoministeriö tarjoaa kattavasti tietoa jatkuvasta oppimisesta (TEM). Myös valtiovarainministeriö on mukana linjaamassa jatkuvan oppimisen uudistuksia (VM).
Sitra: Elinikäinen oppiminen Suomessa 2019 -kysely
Sitra toteutti vuonna 2019 merkittävän kyselyn, joka korostaa elinikäisen oppimisen tärkeyttä ja ajankohtaisuutta Suomessa (Sitra). Kyselyn tulokset tarjoavat arvokasta tietoa päätöksenteon ja kehitystyön tueksi.
Yhteenveto: Elinikäinen oppiminen on investointi tulevaisuuteen
Elinikäinen oppiminen on keskeinen tekijä työelämän jatkuvassa muutoksessa pärjäämisessä. Suomi panostaa tähän monipuolisesti: lainsäädännöllä, uudistuksilla, palvelukeskuksilla, laajalla koulutustarjonnalla ja ohjauksella. Tulevaisuudessa elinikäisen oppimisen merkitys vain korostuu. Miten juuri *sinä* voit hyödyntää tätä? Pohdi ensin, millaista osaamista tarvitset tulevaisuudessa. Tutustu sitten eri koulutusvaihtoehtoihin – ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja vapaan sivistystyön tarjontaan. Älä unohda uraohjauksen tukea, joka auttaa sinua suunnittelemaan yksilöllisen polkusi. Olitpa sitten vastavalmistunut, alanvaihtaja tai kokenut ammattilainen, löydät varmasti itsellesi sopivia kehittymismahdollisuuksia. Ota rohkea askel kohti jatkuvaa oppimista – se on sijoitus, joka kannattaa!
