Suomalainen koulutus on vientituote

Suomalaisen koulutuksen laadukkuus ei ole jäänyt maailmalla huomaamatta ja siitä onkin tullut maallemme myös vientituote. Samalla se on ollut mukana luomassa maastamme positiivista Suomikuvaa myöskin ulkomailla – voidaanpa suomalaista koulutusta kutsua jopa maamme yhtenä ”maabrändeistä”. Miten koulutusvienti sitten toimii? Kerromme suomalaisesta koulutusviennistä lyhyesti tällä sivulla.

Miten suomalainen koulutusvienti toimii?

Suomessa koulutusta käyttävät vientituotteena koulutusta tarjoavat yritykset sekä oppilaitokset. Varsinaisen koulutuksen lisäksi nämä toimijat voivat tarjota esimerkiksi koulutusosaamista tai apuvälineitä oppimiseen. Aivan epätavallista ei ole sekään, että koulutusviennin saralla toimivat toimijat tarjoaisivat kokonaisia opetus- tai kouluratkaisuja. Suomalaista korkeakoulutusta kysytään runsaasti maailmalla. Kuitenkin myös ammatillista koulutusta viedään Suomesta runsaasti ulkomaille.

Millaisia tavoitteita suomalaiselle koulutusviennille on asetettu?

Suomalaiselle koulutusviennille on asetettu useita erilaisia tavoitteita. Oppiminen ja laadunhallinta ovat eräitä tärkeimmistä tavoitteista ja niiden voidaankin sanoa olevan koulutusvientimme keskiössä. Onkin aina tärkeää tarkistaa vientihankkeen laatu ennen kuin myynti ja markkinointi aloitetaan. Huonon hankkeen viemisessä maailmalle ei ole mitään mieltä ja tällaisten hankkeiden tarjoaminen saattaa jopa pilata Suomen hyvän maineen.

Tavoitteena on myös saada rekrytoitua Suomeen nykyistä enemmän opiskelijoita, jotka olisivat erityisen motivoituneita opintoihinsa. Ulkomaisia opiskelijoita halutaan siis houkutella opiskelemaan Suomeen. On myös mahdollista laatia hankkeita, joissa opiskelijat voisivat suorittaa osan opinnoista omassa kotimaassaan.

Koulutusviennin lainsäädännöllisten esteiden poistaminen on eräs koulutusvientimme tavoitteista puhuttaessa sellaisesta koulutuksesta, joka johtaa tutkintoon. Koulutusviennistä on tarkoitus tehdä kannattavalla tavalla toimivaa liiketoimintaa, mikä edellyttää investointeja esimerkiksi myyntiosaamisen saralla. Myös tuotteita pitäisi kehittää ja ymmärrystä kansainvälistä palveluliiketoimintaa kohtaan vahvistaa.

Kehityspolitiikan tukeminen on eräs maamme koulutusviennin tärkeimmistä tavoitteista. Samalla pyritään vahvistamaan positiivista Suomi-kuvaa maailmalla. Team Finland -verkosto sekä Future Learning Finland ovat tärkeitä toimijoita suomalaisen koulutusviennin saralla.

Suomesta viedään myös täydennyskoulutusta

Myös erilaiset täydennyskoulutusratkaisut ovat kysyttyä vientitavaraa. Täydennyskoulutuksen vienti on siinä mielessä helpompaa kuin tutkintoon johtavan koulutuksen vienti, etteivät juridiset esteet vaikeuta vientiä. Kuitenkin myös täydennyskoulutusviennin yhteydessä on tietysti tärkeää pitää huolta vientituotteiden laadusta, joten laadunvalvonta on ensiarvoisen tärkeää. Myös tuotteiden kehitys on tärkeää.

Taloudellisesti vaikeina aikoina Suomen pitäisi nojata entistä lujemmin sen vahvuuksiin. Koulutuksen korkeatasoisuus ja laadukkuus on eräs näistä vahvuuksista, joten sen lisäksi, että maassa on pyrittävä jatkossakin tarjoamaan kaikille lapsille ja nuorille yhtäläiset oikeudet laadukkaaseen koulutukseen, niin koulutuksesta olisi myös pyrittävä kehittämään entistä houkuttelevampi vientituote, joka veisi positiivista kuvaa Suomesta maailmalle ja auttaisi suomalaisia toimijoita saamaan vientituloja. Onkin mielenkiintoista nähdä, millainen suomalaisen koulutusviennin tulevaisuus on ja miten 100-vuotiaassa Suomessa osataan näitä vahvuuksiamme jatkossa hyödyntää.